Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintolat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ravintolat. Näytä kaikki tekstit

Hoshito Helsinki

Japanilainen ruoka on paljon muutakin kuin sushia. Töölöläinen ravintola Hoshito, joka tarjoaa japanilaisen ruoan lisäksi myös muutakin aasialaista street foodia, on fiilikseltään aika lähellä japanilaisia izakaya-kansanravintoloita, joihin tullaan työpäivän jälkeen juomaan ja tilaamaan pikkuannoksia pöytään.









Näihin mutkattomiin Izakaya-ravintoloihin ihastuimme Siipan kanssa kovin Japanin-matkallamme. Hoshito oli ennen hieman enemmän fine diningiin kallellaan, mutta nyt listalla on edullisia viidestä kymmeneen euroa maksavia annoksia, jotka tilataan tiskiltä suoraan, juomaksi voi tilata olutta tai viiniä lyhyeltä listalta.

Sijainti Arkadiankadulla toi muistoja mieleen; ennen Hoshitoa samoissa tiloissa toimi pitkään Sininen baari, jota vastapäätä silloinen toimistoni sijaitsi useita vuosia. Sininen baari oli oikea vanhan ajan lounasbaaari, siellä käynti jäi rasvankärynä haisemaan pitkäksi aikaa hiuksiin. Saatoin sisään tullessani haistaa, jos nyt jo edesmennyt työnantajani oli pistäytynyt salaa kadun toisella puolella hakemassa berliininmunkin, joita hänen vaimonsa ei antanut kotona syödä. Rasvankäryn lisäksi ärsytti sekin, etteivät munkit näyttäneet hänellä koskaan kertyvän vyötärölle.

Nyt tarjolla ei siis ollut suomalaista baariruokaa eikä berliininmunkkejakaan. Tilasimme Siipan kanssa puoliksi chilikurkkuja, havaijlaisen lohi-pokekulhon, ribsejä, Nuoc Mam-
kanansiipiä sekä possudumplingeja. Ei ihan ikimuistoisin ruokaelämys, mutta juuri sopivaa työviikon päätteeksi; mutkatonta ja maukasta mukavan henkilökunnan tarjoilemana. Ainoana miinuksena Hoshitossa olivat matalat tuolit. Ei meidän pitkinä ihmisinä pöydälle ihan tarvinnut kurkotella, mutta tavallista alempana pöydänreunaan nähden istuttiin.

Ravintolaan ei oteta varauksia, mutta perjantaina alkuillasta pääsimme heti istumaan.


Hoshito, Arkadiankatu 21



Japanese food is so much more thatn just sushi. We fell in loev with izakaya restaurants during our trip to Japan. Izakaya is a relaxed gastro pub type of restaurant.

Hosthito in Helsinki used to be more of a fine dining place earlier, but now it serves Japanese izakaya type food and other Asian street food portions. Prices are from 5 to 10 euros, no reservations.

We ordered Hawaiian Salmon poke, salted chili cucumbers, ribs, Nuoc mam chicken wings and pork & leeks pot stickers. Easygoing and tasty.


Korsten restaurant, Tallinn





















Googlailin pikaisesti Tallinnan ravintoloita kun olimme päättäneet lähteä seuraavana päivänä päiväreissuun. Parikin vaihtoehtoa vanhan kaupungin ulkopuolelta löytyi, mutta kun luin uudesta ravintola Korstenista Kalamajassa, oli päätös varhaisesta illallisesta lyöty lukkoon. Modernin teollinen arkkitehtuuri ja mukavalta kuulostava ruokalista sopi molemmille. Ravintola sijaitsi vielä sopivasti Linnasataman vieressä, tällä kertaa kun hyppäsimme alukseen siellä. 

Mistä nimi Korsten? Ravintola on nimetty Kultuurkatel-kulttuurikeskuksen vieressä olevan ison savupiipun mukaan. Rakennus on ennen ollut voimalana. Piipun mukaan olikin helppo suunnistaa.

Ruokailijoita oli vain muutama iltapäivällä, valitsimme pöydän avokeittiön läheltä ja ihailimme näyttävää liekitystä muutaman kerrankin ruokailun aikana. Ruokalista oli italialaisvaikutteinen. Alkuun söin friteerattua mustekalaa, Siippa otti jättikatkarapuja. Pääruokana Siippa söi porsaanleikettä, minä parmesanilla leivitettyä kanaa. Leivitetyt retroleikkeet ovat selvästi nousussa. Myös Workshopissa oli leivitettyä kanaa. Aterian päättivät Tiramisu, Siipan vakiovalinta ja minun lemon curd-torttuni. Yleensä tilaan suklaista jälkkäriä, mutta jos listalla on jotain ihanaa sitruunaista, kallistun helposti myös siihen. Pohja oli aavistuksen liian kova, mutta curd oli suussa sulavaa.


Kolme ruokalajia kahdelle, pullo vettä, pullo Rosa dei Masi-viiniä, espressot ja lasi jälkiruokaviiniä sekä calvados maksoivat 82€ eli ei paha laisinkaan.



I googled restaurants for our July day trip in Tallin and found a recently opened restaurant Korsten where we headed for an early dinner before taking ship back to Helsinki.

Name Korsten means chimney. The chimney belonged to power station that closed in 1979. In te previous power plant is now a newly opened exciting Tallinn Creative Hub at the beginning of Kalamaja area.


For started I took calamari, husband had shrimps. As main course he ate pork chops and I took chicken Parmigiano. Thse kinds of retro dishes seem to be in trend now. I usually tend to lean towards chocolate desserts, but I also love lemon, so I chose lemon curd tart. Husband chose tiramisu, one of his favorites.

Three courses for two, a battle of Rosa dei Masi, two espressos and dessert wine & calvados cot 82€ total. Very reasonably priced meal.

Korsten, Armastus ja Hea Toit, Põhja puiestee 27a

Bistro Sinne, Porvoo


Porvoon päiväretkellä kävimme syömässä Bistro Sinnessä. Kaikesta tämän ravintolan hehkutuksesta huolimatta en ole syönyt Porvoon Sinnessä enkä Helsingissäkään. Taste of Helsingissä olen kuitenkin syönyt Sinnen annoksia.
 

















Lounaan ja päivällisajan välissä ravintolassa oli vain muutamia seurueita lisäksemme. Arvoimme hetken söisimmekö hampurilaiset vai ottaisimmeko menun. Lopulta päädyimme menu Porvoon tilaamiseen, hampurilaistahan saa miltei kirjaimellisesi joka paikassa nykyään. Hyvä valinta menu olikin. Siippa otti lohta, minä kananpoikaa.

Sesongin raaka-aineet maistuivat annoksia, niissä oli todella kesäinen maku.




Menu Porvoo

Marinoitua tomaattia, oman puutarhan kasviksia ja tomaattivaahtoa
Lohta, grillattua purjoa ja beurre blanc-kastiketta
Kukonpoikaa kahdella tavalla, sesongin sieniä ja härkäpapuja
Mustaherukalla maustettu cremé bruleé;


Reippaasti vaahdotettu tomaattivaahto miltei moussemaista ja maukasta, tosin aavistuksen liian suolaista. Pääruoat olivat molemmat maukkaita, oman annokseni gnocchit innostivat itsekin tekemään niitä pitkästä aikaa. Rakastan mustaherukkaa, herukkainen cremé bruleé kruunasi aterian upeasti.




During our Porvoo day trip we had a late lunch at Sinne. Even though this restaurant is very well known and even has a sister restaurant in Helsinki, we had never been there, but had tasted their dishes at Taste of Helsinki.


We pondered between hamburger and menu, but ended up ordering menu. Hamburger is so common that it can be had anywhere.




Menu was bursting with Finnish summer flavours.


Marinated tomato, Sinne grown vegetables and tomato foam
Cockerel in two ways, mushrooms and broad beans
Salmon, grilled leek and beurre blanc sauce
Cremé bruleé seasoned wiht black currant


Bistro Sinne, Läntinen Aleksanterinkatu 1, Porvoo


Dinner in the sky Helsinki

Puolen päivän jälkeen tänään tuijottelin Marjon kanssa -vielä turvallisesti maan kamaralta- Rautatientorilla jännittyneenä korkeuksissa lounastajia. En ole korkeanpaikan kammoinen, mutta lounas yläilmoissa tuntui silti aika jännältä.  Pian Dinner in the sky* nostaisi minutkin Helsingin taivaalle parinkymmenen muun ruokailijan kanssa 50 metrin korkeuteen seuraavaan lounastarjoiluun. Me olimme saaneet lehdistökutsun tulla tutustumaan konseptiin, aika moni muu ruokailija oli ulko- ja kotimaisia turisteja ja olipa muutama saanut elämyksen mm. hää- tai syntymäpäivälahjana.





















Ihan tavallisilla ravintolatuoleilla ei taivaalla istuskeltu, vaan kääntyvissä penkeissä, johon osallistujat napakasti vyötettiin rallivaljailla. Etukäteen ajattelin, että vatsanpohjassa saattaisi hieman muljahtaa kun lähdemme ylöspäin, mutta hetkeäkään ei tehnyt heikkoa. Nousu oli hyvin tasainen, kääntyilin istuimellani kuvaillen juuri lounaan aikana valitettavan sumuiseksi käynyttä maisemaa ja heiluttelin samalla jalkoja tyhjän päällä.  Käänsin istuimen selkänojaakin välillä miltei vaakatasoon. Oikean puoleisella istuimella taisi tosin jännittää aika lailla koko ajan. Vasemmalla puolellani istunut Marjo on hypännyt tandemin laskuvarjolla, joten korkeat paikat olivat hänelle tuttuja.

Suomen ensimmäinen Top Chef –voittaja Akseli Herlevi tarjosi pöydän keskeltä meille Aasian makuja. Kyselin miten hän oli päätynyt tähän menuun. Akselilla oli ollut vapaat kädet ruokalistan suunnitteluun, hän on ihastunut etenkin Japanin keittiöön ja halusi tarjota vahvoja makuja, jottei ruoka jäisi näköalojen ja mahdollisen jännityksen varjoon.

Miso-turskaa, katsuo-maustettua munakoisoa ja miso-bataa kastike
Beef Tataki, japanilaista salaattia ja ponzu-salsaa
Matcha-juustokakkua, yuzulla maustettuja kesän marjoja

Juomina tarjottiin Plevner Pinot Blancia ja Parallele 45 Cotes du Rhonea


Ruokailu kesti kokonaisuudessaan n. 45 min, alkuruokana tarjoiltu Miso-turska oli jo kupujen alla odottamassa. Beef tataki-pääruoan jälkeen käväistiin pikaisesti alhaalla kun tarjoilijat kiidättivät eteemme tapahtumaa varten rakennetusta telttakeittiöstä juustokakkuannokset, pöydän keskellä kun ei liiemmin ole tilaa.  Akseli kertoi, että hän on tarjoillut juustokakkua pursotettuna sen jälkeen kun aikoinaan jonkun tilaisuuden alussa hän huomasi, että juustokakku oli lytistynyt ja äkkiä oli keksittävä keino kuinka tarjoilla se kun muuta vaihtoehtoakaan ei ollut. Kakku oli kaavittu pursotinpussiin ja pursoteltu lautaselle. Asiakkaat olivat olleet hyvin tyytyväisiä makuun ja annoksen ulkonäköön.

Ihan ylhäällä n. 50 min ajan emme olleet koko ruokailun ajan, sillä siellä tuuli sen verran, että vesi alkoi vihmoa vaakasenaan katoksen allekin sateen yltyessä lounaan aikana. Hieman alempana katos suojeli meitä hyvin. Katoksen alla oli myös infrapunalämmittimet ja lisälämpöä olisi saanut lainattavista, vettä pitävistä takeista, joissa oli vielä erikseen sisään rakennetut lämmittimet! Tällaista funktionaalista vaatetta en vielä ollut nähnytkään.

5.-8.8. tarjoillaan Michelin-tähdenkin saaneen ravintola Askin perustajan Filip Langhoffin aĺla olevaa menua. Kattauksissa on vielä muutamia vapaita paikkoja, varauksen voi tehdä täällä. Sääennustekin lupaa paljon parempaa keliä kuin tänään.



Sienimetsä & hirssiä
Sipulia & siikaa
Selleriä & lammasta
Mustaherukkaa & piimää

Lounaiden ja illallisten lisäksi Dinner in the sky-kokemuksena on tarjolla myös erityinen cocktail-nosto.

Ruoka oli erinomaista, tuoreista sesongin aineksista valmistettua ja kotikaupungin maisemat sateessakin vertaansa vailla. On aina mielenkiintoista päästä tutkailemaan kotikaupunkiaan kirjaimellisesti uudesta näkökulmasta ja mikä sen mukavampaa kuin nauttia herkullista ruokaa ja juomaa samalla. Olen onnekseni päässyt kokemaan monia erinomaista ruokaelämystä, mutta tämä taisi olla erikoisin!

*Yhteistyössä Dinner in the sky


I had one of my most exciting foodie experiences yesterday when I attended Dinner in the sky lunch in Helsinki. Unfortunately the views were misty as it just started to rain. We were safely under a canopy and bucled up in rally safety belts to enjoy the excellent food that was swiftly served.


Top chef Finland winner Akseli Herlevi served flavours of Japan, he wanted to serve strong flavours to match the views and to let food to overpower possible nervousness. I wasn't afraid of the highs, I even leaned my seat back when we were in 50 m height, but the girl next to me seemed quite nervous in the beginning.


- Bulgogi flavoured beef tartar on a shiso leaf, sesame and smoked mayo
- Torched miso cod, katsuo flavoured eggplant and miso bataa dressing
- Beef Tataki, Japanese salad and ponzu salsa
-Matcha cheesecake, yuzu flavoured summer berries

Filip Langhoff serves from today until Sunday 8.8. his below menu. If you are interested in an exceptional dining in Helsinki, here are still some seats available for lunch and dinner lifts, tickets here.

- Mushroom forest & millet
- Onion & Whitefish
- Celeriac & lamb
- Blackcurrant & Buttermilk


*In collaboration with Dinner in the sky

Workshop delicatessen


Kun tänä kesänä emme lähde ainakaan mihinkään pidempään reissuun Siipan töiden takia, on suunnitelmamme hakea "staycation"-tunnelmaa syömällä seuraavien viikkojen aikana useamassa kotikaupungin ravintolassa, mielellään sellaisissa joissa emme ole vielä ruokailleet. Aika moni on sulkenut heinäkuuksi ovensa, mutta moni kuppila on onneksi aukikin. Ensimmäisenä testiin pääsi Punavuoren uusi Workshop delicatessen, josta kuulin Viiskulman Ullalta. Onneksi hän vinkkasi, sillä ihmeen vähälle somepöhinälle on tämä kiva paikka jäänyt.

This summer we aren't heading top any longer trip as Husband is working all summer. Instead we will try to grab staycation moment when ever we can right here in Helsinki. We have planned to visit during next weeks several restaurants where we haven't been yet. A fellow blogger told about a new place Workshop delicatessen in Punavuori area and that was our first try.









Kanniston leipomon entisiin tiloihin remontoitu deli-ravintola voisi olla ulkonäkönsä ja ruokansakin puolesta vaikka New Yorkissa, Tukholmassa, Kööpenhaminassa tai Berliinissä.


Tilat on jätetty melko rouheiksi, alkuperäinen lattia on jäljellä, seinät on maalattu murretuin sävyin, kalusteet ovat sopivasti eriparia ja delitiskin takaa näkyy avokeittiö.



Formed bakery has been turned to contemporary rustic deli/restaurant, it could as well be in New York, Berlin or Copenhagen food and look wise.


 



 



Astiatkaan eivät olleet yhtenä settinä ostettuja, vaan annokset tarjoiltiin yksittäisistä vintageastioista. Vähän siis kuin meillä kotona ruokakuvauspäivinä...

Joimme ensin kälyni Mariian kanssa terassilla proseccot. Minä ja Siippa siirryimme vielä sisätiloihin ruokailemaan. Minä söin kaksi alku/pikkuruokaa; artisokkaa ja bufalamozzarellaa sekä kaali-ceasarin rapsakan mustekalan kera. Mehevän kesäinen kaaliceasar pääsee kotonakin kokeiluun. Siippa valitsi maksapasteijaleipäset ja rapeaa, leivitettyä kanaa perunasalaatin kanssa. Jälkkäriksi otimme tiramisua ja jugurttipannacottaa, joka tarjottin raikkaasti kurkun ja mansikoiden kera.

Ruoat olivat maltillisesti hinnoiteltuja, raikkaita ja makumaailmoiltaan sekä ulkonäöltään sopivan pelkistettyjä. Pikku kömmähdyksiä sattui, juomat kuohuivat yli ja Siippa sai ensin väärän -kylläkin herkullisen näköisen- pasta-annoksen, mutta tekevälle sattuu eikä lomalaisella ollut kiire. Ravintolan fiilis oli kuitenkin mukava ja ruoat maukkaita, nehän ratkaisevat ravintolassa.

Also plates were mitchmatched, just like in my kitchen on food photoshoot days! I chose two small plates; artichoke with creamed bufala mozzarella and juicy cabbage ceasar with crispy octopus. Husband ate liver pate and crispy chicken with potato salad. For brekfast we took classic tiramisu and yogurt pannacotta which was served freshly with cucumber cubes and strawberries.

Dishes were reasonably prized, fresh and contemporary. There were some minor hickups, our dinks overflowed and Husband got first a wrong  -although delicious looking- main course. But these were not big flaws, feeling was good and delicious and that's what matters.


Workshop delicatessen, Kankurinkatu 6